Tänään olen taas itkenyt paljon.
Olen itkenyt lähestyvää syksyä
lähtemisiä - ikävää.
Olen itkenyt surullista elokuvaa, kaunista ja surullista.
Käynyt taas läpi muistoja...
onnellisia ja vähemmän onnellisia.
Miettinyt, miksi sanoin niin, miksen koskaan kysynyt.
Itkenyt.
Kaivannut lähteneitä, pelännyt tulevia lähtöjä.
Miettinyt taas uudelleen valintojani, jaksamistani,
pääsemättä mihinkään lopputulokseen.
Oli kyynelissä tauko; näin ystävää ja puhuttiin.
Sitten jatkoin taas. Itkemistä.
Olen itkenyt lähestyvää syksyä
lähtemisiä - ikävää.
Olen itkenyt surullista elokuvaa, kaunista ja surullista.
Käynyt taas läpi muistoja...
onnellisia ja vähemmän onnellisia.
Miettinyt, miksi sanoin niin, miksen koskaan kysynyt.
Itkenyt.
Kaivannut lähteneitä, pelännyt tulevia lähtöjä.
Miettinyt taas uudelleen valintojani, jaksamistani,
pääsemättä mihinkään lopputulokseen.
Oli kyynelissä tauko; näin ystävää ja puhuttiin.
Sitten jatkoin taas. Itkemistä.
Hieno kirjoitus.
VastaaPoistaMinusta on tullut huono itkijä. Sellainen, joka pidättää kyyneltä viimeiseen asti, pinnistelee ilman itkua, kunnes räjähtää ja kyyneleitä tulvii täydeltä laidalta. Miksi näin, en tiedä. Oloa helpottaisi, kun ne kyyneleet tulisivat jo aikaisemmin.
kulta <3
VastaaPoista" ja näin tää elämä jatkuu..." hahaha
mulla on ollut kans pari surullisia päiviä tääl... mut kaikki on jo ohi... kaikki on tullut puhuttu mitä piti ja kaikki on nyt ihan o.k :D
ja arvaa kuka pääsee huomenna surfailemaan ku vihdoinkin on aaltoja??
YEAHHHHH! ME! haha
anna terkkuja kaikille, kaipaan teidän haleja :(
Ilona - Minä puolestani itken monta kertaa viikossa. Jo liian paljon. Mutta siitä on tullut keino purkaa pahaa oloa. En kai oikeen muuten osaa.
VastaaPoistaJoanna - Joko puhuit Pablolle? Kirjota mulle sähköpostia kaikesta!