Lähteviä ja jääviä - hyvästejä, kyyneleitä, halauksia, kaipausta.
Voi kuinka inhoankaan jäähyväisiä. Inhoan niistä jäävää ikävää, ja tunnetta siitä, kuinka taas jokin päättyy. Luopumista. Tietoa siitä että seuraavaan näkemiseen on ihan liian pitkä aika. Onneksi se tällä kertaa edes on tiedossa. Aina niin ei ole.
Serkut, kummitäti ja hänen miehensä palaavat takaisin kotiin Espanjaan. Ikävä taas jää. Ihan niin kuin joka vuosi. Koskaan siihen ei totu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti